Chiang Mai – Pohjois-Thaimaan ruusu

Perinteistä Pohjois-Thaimaan tyyliäThaimaan toiseksi suurin kaupunki Chiang Mai – “the Rose of the North” – on Bangkokiin verrattuna pikkukylä 150 000:ne asukkaineen. Monen mielestä tämä Pohjois-Thaimaan keskus on kuitenkin juuri sopivasti ihmisen kokoinen. Kaikki tarpeellinen löytyy, mutta toisaalta väenpaljouden mukanaan tuomia liikenne- ja saasteongelmia ei vielä ole.

Chiang Mai tarjoaa matkailijalle hyvän valikoiman erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Kaupungissa on paljon idyllisiä, rauhallisia ja edullisia majataloja. Toisaalta kansainväliset hotellit ovat hyvinkin Bangkokin tasoa.

Bangkokin ilmansaasteiden tai kaupallistuneiden turistikeskusten hälinän jälkeen Chiang Mai suo ennen kaikkea lepoa ja virkistystä mielelle. Vehreässä kaupungissa on tilaa liikkua ja ihastella vaikkapa kymmeniä taidokkaita temppeleitä ja pistäytyä välillä viihtyisään kadunvarsikahvilaan. Ympäröiville alueille järjestetään monenlaisia vaellusretkiä erilaisin teemoin.

Läheisellä Doi Suthep -vuorella sijaitsee kuuluisa temppeli, josta avautuu hienot näkymät alas kaupunkiin. Vuoren juurella on eläintarha Chiang Mai Zoo, joskin kauempana sijaitseva Singaporen mallin mukaan toteutettu iltaeläintarha Chiang Mai Night Safari on kokemuksena hienompi.

Kaupungin nimessä sana Chiang tarkoittaa “muurin ympäröimää kaupunkia” ja Mai uutta sellaista. Uusi tämä vuonna 1296 perustettu kaupunki ei ole enää hetkeen ollut, nykyisellään se on Thaimaan vanhin asutuskeskus. Vanhaa kaupunkia ympäröivä muuri on kuitenkin vielä suureksi osaksi pystyssä ja sitä ympäröi vallihauta, jota on nyttemmin kunnostettu. Muurin sisäpuolella on nähtävillä runsaasti eri aikakausien arkkitehtuuria.

Pohjoisen Lanna-kulttuurin lisäksi tyyleissä on viitteitä burmalaisuudesta ja Sri Lankasta sekä alueen lukuisten vuoristoheimojen kulttuureista. Vuoristoheimoihin voi käydä tutustumassa paikan päälläkin Chiang Main lähistöllä, ja kylissä voi nähdä esimerkiksi pitkäkaulaisia naisia (long-neck Karen). Uskomatonta mutta totta, Karen-heimon kukot osaavat myös kiekua suomeksi!

Enää ei tarvitse tulla
norsun selässä

chiang-mai-5.jpgChiang Mai sijaitsee 695 kilometriä Bangkokista pohjoiseen, vuoristojonojen takana. Vielä 1920-luvulla se oli pitkän ja vaikean joki- tai norsumatkan päässä, mikä on osaltaan auttanut sitä säilyttämään omaleimaisuutensa näihin päiviin saakka.

Norsut ovat yhä arvossaan, ja niitä kannattaa käydä katsomassa elefanttileireillä, joita on Chiang Main ympäristössä useita. Matka pääkaupungista taittuu kuitenkin nykyisin mukavammin yöjunalla. Lähes ylitsepääsemättömän esteen muodostanut Khoon Dtan -vuorijono on puhkaistu 1,5 kilometriä pitkällä tunnelilla, vaikka rakennustyöt viivästyivät, kun sitä suunnitelleet saksalaisinsinöörit pidätettiin ensimmäisessä maailmansodassa.

Vielä kätevämmin Chiang Maihin pääsee ilmateitse. Lennot kestävät 70 minuuttia ja reittiä lentävät kaikki yhtiöt (esim. Nok Air), joten päivittäisiä lähtöjä on paljon ja kilpailu pitää hinnat kohtuullisina (noin 1300–2500 baht). Lentokentältä pääsee kaupunkiin 120 bahtin hintaan Airport Taxilla (tiski aulassa matkalaukkuhallin jälkeen, matka maksetaan kuljettajalle) tai vaihtoehtoisesti maksamalla 50 baht lentokenttämaksua ja ottamalla mittaritaksin.

Bussiyhteydet ovat erittäin hyvät ja vuorovälit tiheät, matkan kesto on 9–10 tuntia. Yksityiset, esimerkiksi Khao San Roadilta operoivat halpabussit saattavat kuitenkin pysähtyä verraten kaukana Chiang Main keskustasta paikkaan, josta pääsy kaupunkiin on vaikeaa, ellei sitten halua käyttää paikalla odottelevien kaupustelijoiden tarjoamia majoitus- ja kuljetuspalveluita (joista bussiyhtiö saanee oman provisionsa).

Tuk-tukista löytyy vielä
poljettavakin versio

Doi Inthanon National Park, Chiang MaiLiikkumiseen Chiang Maissa on hieman vähemmän vaihtoehtoja kuin Bangkokissa. Toisaalta kaupunki on kooltaan sen verran pieni, että jalkaisinkin tai polkupyörällä jo näkee paljon.

Mopo on Chiang Maissa erinomainen kulkuväline. Mopoja löytyy vuokralle helposti, ja hinta on 100–200 bahtia päivä. Pantiksi pitää tavallisesti jättää passi tai vähintäänkin sen kopio ja muutama tuhat bahtia. Liikenne on huomattavasti Bangkokia rauhallisempaa, joten autonvuokraustakin voi harkita. Silti on hyvä muistaa, että kolaritilanteessa on todennäköisesti syyllinen ellei taskusta löydy kansainvälinen ajokortti, eikä vakuutuskaan välttämättä korvaa mitään.

Kuljettajalla varustetuista kulkupeleistä tärkeimmät ovat tuk-tuk ja songthaew eli jaettu lavataksi. Jälkimmäisen käyttö edellyttää kuitenkin jonkin verran neuvottelutaitoja ja kuljettajalta suunnittelukykyä, koska kyydissä on tai sinne tulee muitakin matkustajia. Nämä punaiset autot ajavat löyhästi jonkinlaista reittiä, jolta poikkeaminen vastaakin jo auton vuokraamista yksityiskäyttöön ja pompsauttaa hinnan tavanomaisesta 15 bahtista moninkertaiseksi.

Entisaikain muistona kaupungissa on vielä muutama samlor eli kuljettajan lihasvoimin polkema pyörä (sananmukaisesti kolmipyörä), jossa on penkki kahdelle matkustajalle. Tämä tuk-tukin alkuperäinen ja ympäristöystävällisempi muoto sopii mainiosti vaikkapa keskikaupungin nähtävyyksien leppoisaan katseluun, joskin vähänkään tanakampi pariskunta alkaa luultavasti kokea syyllisyydentuntoja istuessaan 70-vuotiaan tikkujalkaisen vanhuksen hitaasti polkemassa samlorissa. Neokolonialistisia tunnontuskia voinee yrittää lievittää hankkimalla kaksi samloria tai vähintäänkin antamalla yrittäjälle tippiä runsaalla kädellä.

Tavanomaiset mittaritaksit (Taxi Meter) ovat vasta tekemässä tuloaan Chiang Maihin. Saatavuus on heikko, eikä näitä välttämättä tule kadulla vastaan. Taksa alkaa 40 bahtista, mutta suuri osa kuljettajista ei osoita suurta intoa taksamittarin käyttöön, vaikka autossa sellainen olisikin. Kuten aina, jos kohdalle sattuu mukava kuljettaja, kannattaa pyytää käyntikortti vaikkapa myöhempää maaseuturetkeä ajatellen.

Lentokentälle mentäessä taksi on viisainta tilata hyvissä ajoin etukäteen – jos täältä sitten ylipäänsä tahtoo lähteä pois.

Comments are closed.